Kotiin palattuaan Lauren huomasi ikävän yllätyksen. Taylorin haudan ympärille oli tullut kaksi uutta hautakiveä, Faithin ja Hemmingin haudat.

Lauren nyyhkytti: "Ei mulle voi käydä näin! Ne oli mulle niin tärkeit, nyt mulla ei oo ketään! Paitsi.."

Signe! Lauren soitti kullalleen ja pyysi tätä muuttamaan luokseen.

Muuton jälkeen he molemmat kokivatkin muodonmuutoksen. Signe oli oikea linssilude ja tunki kuvan etualalle.

Lauren oli aina halunnut uralle, jolla ei tarvisi rehkiä paljon, joten löysäilyura oli mainio valinta.

Myös Signe etsi työn itselleen, tosin urheilualalta.

Ensimmäisenä iltana Laurenille tuli tylsää, joten hän päätti kutsua veljensä ja Lehtorin kylään. Dawsonilla olikin paljon kerrottavaa siskolleen. Hän oli mm. adoptoinut Afrikasta apinanpoikasen, koska Lehtori ei voisi vanhan ikänsä takia enään saada lapsia.

Koska Lauren oli hyvä emäntä, hän kokkasi ihania ohukaisia siirapilla ja sitruunaliemellä.

Koko ilta menikin syödessä herkkulättyjä ja rupatellessa lähinnä Dawsonin ja Lehtorin elämästä. Laurenkin kertoi hänen ja Signen muutosta ja uusista töistä vähän juttua.

Lauren kävi joka päivä suremassa ja rukoilemassa pienellä "hautausmaalla".

Signe huomasi vatsalleen ilmestyneen makkaroita ja hän laihdutti ne nopeasri pois ettei valmentaja huomaisi niitä.

Huomaatteko mitään eroa? Tarkat varmasti huomasivat pisamien hävinneen Laurenin kasvoilta. Hänestä tuli sievempi peitettyään ne meikkivoiteella.

"Lauren-pupuni, ooks sä ajatellu tota perheenlisäystä? Tai siis kun sähän oon perijä, ja sun pitäis saada jälkeläisiä, eikä se oo mun kanssa kovin helppoa", Signe sanoi ja naurahti lopuksi. "Kyllä mä oon ajatellu, ja kyllä me tepsuttelevii jalkoi tähän taloon saadaan", Lauren sanoi salaperäisesti ja jatkoi chili con carnen syömistä.

Puutarha oli huonossa kunnossa Taylorin kuoleman jälkeen. Lauren päätti ottaa asiakseen huolehtia siitä.

Lauren oli alkanut tulla höperöksi kun puille höpisi. Ehkä se auttoi, sillä hedelmistä tuli todella maukkaita!

Naiset halusivat pitää tuparit, ja vieraina oli Signen kavereita (Laurenin lähimmäiset eivät oikein välittäneen Signestä, joten jättivät tulematta) ja kadulta bongattu teini. Bileissä tanssittiin hurjasti ja..

Leikittiin vesisotaa ja..

Pelehdittiin, tosin vain Lauren ja Signe.

Ja lopuksi Taylor vielä säikäytti Signen. Ei tainnut mummokaan pitää tästä blondista.

Mitä? Miksi lastenhoitaja tuli? Eihän tässä perheessä ole lapsiakaan? No, eihän tuo ole lastenhoitajan auto, vaan..

Autosta nousi sossutantta sylissään pieni toukka nimeltä Carl. Laurenille ja Signelle kelpasi lapsi, apina tuntui liian kummalliselta. "Mähän sanoin, että tepastelevii jalkoi tulee tähän taloon!" Lauren hihkaisi onneissaan. Myös Signe oli onnellinen vauvasta.

Lauren edistyi hitaasti mutta varmasti urallaan ja toi vähän väliä työkavereita mukanaan, useimmiten miehiä. Tosin pikkuhiljaa miehet lopettivat vierailemisen huomattuaan Laurenin suuntautuneen naisiin päin.

Monroeiden kodinkoneet ja muut tavarat pimahtivat vähän väliä. Milloin roskis, milloin kylpyamme ja joskus televisio. Silloin piti kutsua paikalle korjaaja.

Lauren oli pienenä aina se viisas lapsi, ja tuo luova puoli oli Even alaa. Lauren kuitenkin luuli osaavansa laulaa, joten tällainen hankittiin taloon. Tosin sitä käytettiin ehkä kerran tai kaksi.

Ja elämä kukoisti Monroeilla. Rahaa, rakkautta ja uskollisuutta.

Elämä jatkui samanlaisena noin kolme vuotta. Silloin oli Carlin aika kasvaa taapertajaksi.

Oi kuinka lutunen. Melko valmiskasvo kylläkin mutta übersöpö!

Appelsiinit olivat kasvaneet syötäväksi ja niistä tulikin täydellisiä.

Carlille piti opettaa elämän perusasiat kuten käveleminen ja opettamisen sai hoitaa Lauren, koska Signellä oli niin paljon töitä.

Signe ei pitänyt sateesta, vaan hän testasi pihalla olevaa konetta. Joku taisi mennä pieleen, sillä taivaalta alkoi tippua pään kokoisia tulipalloja. Eipähän enää vesisade haitannut.. Pian palo saatiin kuitenkin hallintaan palomiesten ansiosta.

"Mulla on kauheen paha olo, oksettaa ja kuumetta on melkein 39 astetta. Niin, en mä voi tulla töihin, tartuttaisin muuten kaikki", Lauren valehteli työnantajalleen ja sai vapaapäivän, jotta voisi hoitaa puutarhaansa. Hän aikoi kutsua puutarhakerhon johtajan kylään ja hakea puutarhakerhoon.

Lauren ei kuitenkaan päässyt jäseneksi, sillä pelini bugittaa eikä eukko suostu soittamaan muille jäsenille. Myöskin muuttaminen toiseen asuntoon ei onnistu, paitsi jos koko perhe muuttaa. Esim. yksi henkilö ei voi muuttaa, vähän kyllä potuttaa.. Pitäisi vielä monta sukupolvea pelata peeaa koneella..

Eräänä romanttisena iltana Lauren ja Signe tanssahtelivat ulkona heleässä tuulessa tulikärpästen pyöriessä heidän ympärillään.

Silloin pari virallisti liittonsa onnellisena.

Ja pitäähän häiden päätteeksi olla hääyö.

Carl meinasi jäädä häätouhujen alla huomiotta. Oi kun hän on suloinen!

Kun roskis taas hajosi, päätti Lauren tällä kertaa korjata sen itse. Jumala ei tainnut antaa Laurenille mekaanikon taitoja..

Lauren ja Signe olivat sopineet menevänsä erityiseen sairaalaan. Siellä otettaisiin Signen geenit ja tehtäisiin Lauren raskaaksi, jolloin lapsi saisi molempien geenit. Ihmeellistä tämä nykymaailma..

Hedelmöittämisen jälkeen Lauren oli pirteämpi kuin aikoihin. Hedelmistäkin tuli täydellisiä Laurenin hoitovietin kohteena.

Tuore aviopari joutui palkkaamaan lastenhoitajan töiden takia. Ihme kyllä hän hoiti velvollisuutensa kunnialla.

Sainpas hyvän kuvan.. Noh, Carl kuitenkin kasvoi lapseksi.

Söpöhän hänestä kasvoi. Mahtavat koulun tytöt kuolla rakkaudesta!

Tässä Carlin huone. Ei ehkä kovin poikamainen, mutta sen siitä saa kun on kaksi äitiä.

"Nyt kun sä ymmärrät puhetta paremmin, haluun kertoo sulle yhden asian. Sut on adoptoitu Ruotsista ja sun alkuperäinen nimi oli Karl. Me ei haluttu muuttaa nimee kovin paljon, siksi sun nimi on nyt Carl", Lauren selitti pojalle. "Kyllä mä tajusin, eihän naiset voi saada lapsii keskenään!" Carl vastasi. "Noh, nykyaikaan kaikki on kyl mahollista", Lauren vastasi ja naurahti hempeästi.

Carl oli luova poika tätipuolensa tapaan. Päivät pitkät hän soitteli pianoa ja maalasi.

Koko perhe piti myös lukemisesta.

Vihdoinkin perheen karaokelaite sai käyttöä, sillä Carl rakasti laulamista. Yleisönä toimi Signe ja Lauren ja joskus heidän työkaverit.

Parin kuukauden jälkeen Laurenin raskaus varmistui vatsan pullistuessa kokoa suuremmaksi (maha ei tietenkään näy asun meshissä..).

Lauren halusi muuttaa tyyliään. Yliopistoaikaiset hiukset (sain ne takaisin!) ja raskausmahan näyttävä mekko, joka oli samanlainen kuin Signellä.

Signen työkaveri ja pitkäaikainen ystävä Gullik alkoi vierailemaan useammin Monroeilla.

Ja kerran tunteet ja hormonit veivät voiton ja Gullik suuteli viehkeää Signeä.

Muutaman viikon päästä Signe kutsui Gullikin luokseen ja he muhinoivat muiden nukkuessa.

Muutaman viikon päästä Signe kutsui Gullikin luokseen ja he muhinoivat muiden nukkuessa.

"Tiiäks Signe, et oot tosi kuuma pakkaus?" Gullik leperteli. "Samaa ei voi kyl sanoo susta, mut kun puute on kova nii pakko joku on ottaa", Signe sanoi. Gullik vain naurahti ja ehdotti pientä "leikkiä" veden alla.

Ja Signehän suostui..

"Oih, enään vajaa kuukausi jäljellä pikkuisen syntymään!" Lauren hihkaisi.

Carlilla meni hyvin koulussa. Numerot olivat kasia, mutta eihän se pojalle kelvannut.

Carl sai koulusta kuitenkin jotain mieleistä, nimittäin kaverin. Pojan nimi oli Jackson Clarkson.

"Mitäh? Onks sul kaks äitii? Onks ne niitä lerppuja?" Jackson ihmetteli. "Joo, on mul tavallaa kaks äitii. Mut on kyl adoptoitu, eli ne ei tavallaa oo mun oikeit äitei mut rakastan niit enemmän ku mitää!" Carl selitti ja jatkoi: "Eikä ne oo mitää lerppuja!" Carl sanoi ja nauroi Jacksonin kanssa vatsansa kipeiksi. Signe ja Laurenkin hihittivät vieressä.

Ja seuraavana iltana tapahtumasta alkoi Laurenin synnytys. Sairaalaan ei ehditty, sillä vauva halusi ulos ja nopeasti.

Tyttö vai poika, vai kenties kaksoset? Sen näätte seuraavassa osassa!
___________

Ei taas oikein ollut intoa kirjoittaa, joten laatu nyt on mitä on.